Se tunne.

        Se tunne ku sydän pompottaa, vatsassa on perhosia, se tunne ku on ihastunu! Sitä tunnetta ei saa pois vaikka kuinka yrittäis, se on sielä ja pysyy. Mä nään sen henkilön joka päivä, joka päivä mä mietin vaan sitä. Joka päivä mä mietin että tuleekohan se illalla facebookkiin että pystyis juttelemaan sille. Aina kun mä nään että se on online niin mun sydän hyppää kurkkuun! Tuntuu nolota yrittää puhua sille mutta mä vaan yritän aatella että jos ei ikinä tee mitään nii ei myöskään saa ikinä mitään aikaseks! Illat mä unelmoin, mä mietin vaa että mitäköhän se ajattelee musta, mutta ku sen täytyy tietysti olla sitä ujoo sorttia niin ei hän siitä mitään tolkkua saa! Tää on samalla ihana ja kauhee tunne.